Ensinnäkin siksi, että tiedän tismalleen miltä tuntuu, kun ihmiset eivät ymmärrä että olet sairas, koska ulospäin näytät täysin terveeltä. Mä tiedän miltä se tuntuu kun koko ajan väsyttää ja on tosi uupunut olo. Kaverit heittää läppää, että oot vaihtolämpöinen, koska sulla on lähes aina kylmä, mutta kuumuuttakaan et oikein voi sietää. Kavereiden, tai kenenkään muun näkeminen ei enää kiinnosta. Oikeastaan yhtään mikään ei enää kiinnosta. Oma persoona katoaa kokonaan, ajatus ei kulje ja lähimuisti surkastuu. Kaikki alkaa masentaa ja eräänä iltana huomaat itkeväsi sängyssäsi ja miettiväsi niin synkkiä ajatuksia, ettet enää tunnista niitä omiksesi.Toisekseen siksi, että mä oikeesti pelkään, että omassakin lähipiirissäni on ihmisiä jotka on niin tottuneita siihen puolizombeina elämiseen, etteivät enää edes muista miltä tuntuu kun on energiaa. Kuulen valehtelematta joka päivä jonkun ihmisen valittavan sitä, kuinka väsyttää. Ei oikeesti.. Mä en suostu tyytymään siihen, että väsymys on normaali olotila, enkä halua, että kukaan muukaan siihen tyytyy. Elämä voi tuntua niin paljon paremmaltakin!
Ja nyt siihen päivän polttavaan aiheeseen: Stressiin!
Sanalla stressi, mä tarkoitan kaikkia niitä fyysisiä ja psyykkisiä tekijöitä, jotka kuormittaa elimistöä niin hyvässä kuin pahassa.
Esimerkkejä fyysisistä stressitekijöistä:
- Liian vähäinen tai liiallinen liikuntaa
- Liian vähäinen tai -huonolaatuinen uni/lepo
- Liiallinen, liian vähäinen tai huonolaatuinen ravinto
- Tiedostamaton ruoka-aineallergia tai -yliherkkyys
- Kemikaalit: alkoholi, tupakka, lääkkeet.. jne.
- Homeelle altistuminen
- Fyysinen työ
Esimerkkejä psyykkisistä stressitekijöitä:
- Tunnelukot ja niiden vaikutus sosiaaliseen- ja tunne-elämään
- Yksinäisyys tai huonolaatuiset ihmissuhteet
- Huoli rahasta, läheisistä, parisuhteesta tai terveydestä
- Negatiivinen suhde omaan itseen
- Ajatustyö (esim. opiskelu, toimistotyö.. jne.)
- Riippuvuudet
Huomionarvoista on se, että mikään ylläolevista ei yleensä aiheuta ihmiselle haittaa pienissä määrissä, lyhytaikaisesti. Ongelmia alkaa tulemaan siinä vaiheessa, kun stressikuorma kroonistuu. Kroonisella stressillä tarkoitan pitkään (kuukausia-vuosia) jatkunutta fyysistä ja psyykkistä kuormitusta ilman riittävää lepoa ja palautumista.
Tämän hetkisillä tiedoillani, uskon kroonisen stressin olevan pääsyy siihen, että olen itse nyt siinä jamassa kuin parhaillani olen. Olen yksinkertaisesti ylikuormittanut elimistöäni liian pitkään, ilman riittäviä taukoja.
Kortisoli ja kilpirauhashormonitasojani mitattiin noin puolitoistavuotta sitten funktionaalisen ravitsemusasiantuntijan suosituksesta ja tulokset olivat silloin tämän näköiset:
Kortisolia kutsutaan stressihormoniksi. Korkeat kortisolitasoni kertovat siis korkeasta stressistä. Ja nämä tulokset tulivat siis tilanteessa, jossa olin jo karsinut kuormitustekijöitä (mm. raskaan liikunnan) useamman viikon ajalta, koska olin niin väsynyt ja uupunut. Minulta kysyttäessä, vastasin, etten koe olevani stressaantunut.
Myös kilpirauhashormonejani (T3-V, rT3, TSH ja T4-V) mitattiin tuolloin ja ne osoittivat erimielisyyksiä lääkäreiden keskuudessa herättäneen epätyypillisen kilpirauhasen vajaatoiminnan (puhutaan myös rT3 dominanssista ja kakkostyypin kilpirauhasen vajaatoiminnasta). Hyvin yksinkertaisesti selitettynä siis, elimistössäni on liian vähän aktiivista T3 hormonia suhteessa jarruttavaan rT3 hormoniin. Minulle kerrottiin, että suhdeluvun tulisi olla >20, mutta 30-40 olisi hyvä luku. Minulla suhdeluku oli 13,35.
Kiropraktikko Kristian Ekström kirjoittaa blogissaan stressin ja kilpirauhashormonien yhteydestä seuraavaa:
"Entä muuttaako stressi kilpirauhasen toimintaa?
Erilaiset stressorit saattavat vähentää vartalossa etenkin aktiivisen T3 määrää, mutta toisinaan myös T4 määrää ja samalla nostaa ei-aktiivisen rT3 määrää. Yhtenä syynä näihin muutoksiin saattaa olla tulehdustekijöiden nousu. Tulehduksellisuus voi myös joissakin tapauksissa laskea kilpirauhasta stimuloivan hormonin (TSH) määrää ja heikentää T4 kuljetusta kudoksiin. Useammin kuitenkin vain T3 saattaa olla alhaalla ja T4 ja TSH normaali rajoissa.
--
Muista! Erilaisten stressorien aiheuttamissa hormonimuutoksissa on ensiarvoisen tärkeää keskittyä muutoksen aiheuttaneen stressorin hallitsemiseen, eikä pelkästään lääkitä hormoniongelmaa." lähde
Käynnissä olevaan kilpirauhaskiistaan en tahdo tässä ottaa kantaa, mutta yhden asian tahdon kuitenkin sanoa: Minun kilpirauhasarvojani on tutkittu useita vuosia ja lääkäreiden mukaan ne ovat olleet optimaaliset, joten asialle ei ole tehty yhtään mitään. Vasta kun oireeni pahenivat elämääni selkeästi rajoittaviksi, lähdin itse hakemaan tietoa internetistä ja sitä kautta osasin hakeutua funktionaalisen lääketieteen pariin. Ja kun niin tein, en yhtäkkiä enää ollutkaan luulosairas ja tilanteelleni voitaisiin tehdä jotain. Jos tästä kaikesta olen siis jotain oppinut, niin sen, että omaa elimistöään tulee kuunnella. Labra-arvojen optimaalisuus ei aina kerro siitä, että kaikki on hyvin. Sinun hyvinvointisi paras asiantuntija, olet sinä itse. En minä, ei internet, eikä lääkärisi. Jos elimistösi kertoo sinulle, että kaikki ei ole hyvin, sitä kannattaa kuunnella. Ota vastuu omasta terveydestäsi ja etsi ratkaisut hyvään oloon niin kauan, että ne löytyvät! Niin minä aion tehdä. :)
Oma tilanteeni on tällä hetkellä se, että koitan rakentaa itselleni sopivaa ruokavaliota eliminoimalla elimistölleni sopimattomia ruoka-aineita ja käyttämällä mm. kilpirauhasta tukevia ravintolisiä. Harrastan maltillisesti liikuntaa omaa olotilaani kuunnellen ja teen hengitysharjoituksia päivittäin. Mieltäni treenaan mm. itseapu-kirjoja lukemalla. Tavoitteeni on saada itseni kuntoon ilman lääkehoitoa tai tarvittaessa väliaikaisella lääkehoidolla. Näistä tarkemmin tulevissa postauksissa!
Rokkia viikonloppuun kaikille! :)
Lähteet, inspiraatio ja lisätietoa:
Stressin määritelmä wikipediassa
6 oiretta - kilpirauhanen vai sittenkin stressi
Neljä syytä miksi emme huomaa stressiä
Biohakkerin podcast #19 kiropraktikko Kristian Ekström – Stressin biohakkerointi
Kaisan kilpirauhasseikkailu
T3 ja rT3 hormonit
Kakkostyypin kilpirauhasen vajaatoiminta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti